Kiitti Juke!

Tää kesä ja syksy on ollu mieletöntä aikaa. Sain keväällä kutsun kirjottaan Espoon yrittäjien lehteen. Pääsin sen tiimoilta haastatteleen kuutta tosi erilaista yrittäjää, oppiin heidän haasteista ja onnistumisista, ja kehittyyn ite sekä kirjottajana että haastattelijana.

Ja miks? Siks, että muhun ja mun taitoihin uskotaan. Mun kehittymiskykyyn uskotaan. Eikä siinä vielä kaikki – mua myös sparrataan tekeen työni paremmin ja nopeemmin. Mua opetetaan tienaan enemmän rahaa mun taidoilla. Tän kaiken tekee ihminen, joka ei periaatteessa hyödy mun kehittymisestä millään tavalla. Päinvastoin. Se pelkää, että mä vien sen työt joku päivä.

En lakkaa ihmettelemästä, kuinka onnekas oon. Kun Suomen neljänneks paras tuotteistaja sanoo mulle mun tekstin luettuaan “Hyvää työtä!”, tuleehan siitä ihan perkeleen hyvä fiilis. Mutta ei saa ylpistyä. Pitää pysyy nöyränä. Niin mä oon tähänki asti tehny, ja kattokaa ny missä oon. Äiti ja isukki on ylpeitä. Ja broidi kans. Ja ystävät. Mä oon varmaan ainoo, joka pysyy liian tyynenä kaikesta upeesta huolimatta.

Pitää muistaa kuunnella ja oppia. Pitää kehittyä koko aika. Välillä pitää pysähtyy ja kysyy, teenkö oikeita asioita. Suurimman osan ajasta annan vaan mennä ja luotan siihen, että mun tapa tehdä on oikee. En ois näin hienojen ihmisten ympäröimä, jos en tekis jotain oikein. Mun on pakko luottaa siihen.

Siispä teen niinku musta hyvältä tuntuu ja kiitän sua taas, Jukka. Kiitos, kun uskot muhun ja annat mahdollisuuksia tehä ja kehittyä. Yritin pitää pään kylmänä, kun juteltiin perjantaina. Jos oisin sillon innostunu liikaa sun palautteesta, järjenkäytöstä ei ois tullu mitään. Innostuin sitte puhelun jälkeen. Melkeen korkkasin skumpan! Mut en sit kuitenkaan, koska työt on vielä kesken 🙂

Toivottavasti tää teksti välittää sulle ees vähän sitä kiitollisuutta mitä koin perjantaina. Ja oikeestaan kaikkina kuukausina, kun oon sulle hommia tehny. Kiitos ihan hirveesti tästä mahollisuudesta ja sun tuesta. Se on korvaamatonta.

Ja teille muille: oottakaa vaan helmikuuta 2016. Luette sitten lehestä, mitä ollaan tehty 🙂