Kun tunnet viestinnän kohteen, osaat kertoa olennaisen
Viestintäoppaat ja muut alan julkaisut ovat pullollaan ohjeita siitä, kuinka valitaan kohderyhmä, tunnistetaan sen tarve ja viestitään oikein. Monesti termeinä käytetään vaikeasti omaksuttavia asioita: avainsana, segmentti, viestintä-/markkinointi-/media- tai muu strategia, ja niin edelleen. Yliopiston käyneenä ymmärrän tarpeen alakohtaiselle termistölle – jotta viestijät osaavat puhua asioista keskenään, he tarvitsevat yhteisen kielen. Mutta miksi sekoittaa kaikkien päät vaikeilla termeillä, kun loppujen lopuksi kyse on hyvin yksinkertaisista asioista?
Kuvittele, että menet ostamaan älypuhelinta. Ennen hankintaa mietit, mikä laite tarpeisiisi sopii. Tutkit puhelinvaihtoehtoja netistä, katselet lehtitarjouksia. Kyselet tutuilta, mikä merkki ja malli kannattaisi ostaa. Vielä kaupassakin saatat kysyä myyjältä neuvoa valintaasi liittyen. Loppujen lopuksi puhelinvalintasi riippuu siitä, mikä tiedonlähteistä on osannut viestiä sinulle oikein: kun puhelimesta kertova viesti vastaa tarpeeseesi, valintasi on helppo.
Esimerkiksi: Kaupassa kerrot myyjälle tarvitsevasi puhelimen, jota on mukava ja helppo käyttää, ja joka on nopeatoiminen. Et välttämättä kerro myyjälle tahtovasi juuri TouchWiz UI:n, LTE-taajuudet ja Quad-core 2.3 GHz, Snapdragon 800 –prosessorin, mutta jos myyjä toteaa niiden vastaavan tarpeeseesi, hän suosittelee näillä ominaisuuksilla varustettua puhelinta. Kun taas kerrot puhelimesi ominaisuuksista vanhemmillesi, puhut ennemmin tarkoista kuvista kuin 13 megapikselin kamerasta.
Mieti päivittäistä kanssakäymistäsi. Tuttaviesi kiinnostuksen kohteet vaikuttavat siihen, miten ja mistä heidän kanssaan juttelet. Soitat autoista ymmärtävälle ystävällesi silloin, kun tarvitset apua oman nelipyöräisesi suhteen. Kokkiystävällesi soitat, kun et tiedä, miten kauan kalaa pitää paistaa. Kokin kanssa voit toki jutella myös autoista, mutta hän todennäköisesti ymmärtää paremmin eri öljyjen edut kalanpaistossa kuin auton moottorissa.
Markkinointiviestinnässä pätevät samat lainalaisuudet: mitä ja kenelle tahansa viestitkin, tärkeintä on puhua yhteistä kieltä. Kasvokkain keskustellessa on helpompi todeta, ymmärtääkö vastapuoli sanomasi, vai pitääkö se esittää eri tavalla. Tekstimuotoisessa kanssakäymisessä vastaanottajan tulkintaa ei kuitenkaan saa selville sanattoman viestinnän keinoin. Siksi kaiken viestinnän onnistumisessa on hyvin tärkeää miettiä jo etukäteen, millaiselle henkilölle viesti lähtee, ja mistä henkilö on kiinnostunut. Onnistut silloin, kun kykenet viestimään juuri sillä tavalla, jonka vastaanottaja kokee omakseen.